Joulu

Joulu tulee, olet valmis tai et... tällä kertaa aika valmis jo tässä vaiheessa. Siivottu on, puhtaat matot lattialla (tai olivat vielä hetki sitten ainakin puhtaat... Nipsulla on juoksu, eikä Nipsu aina jaksa välittää siinä tilassa tuosta sisäsiisteydestä), kuusi sisällä ja koristeltuna ... vettäkin muistin sille laittaa. Yhden pallon ehtivät Tihulaiset jo käydä nappaamassa, silppuahan siitä tuli. Uudet kynttilät piti kuuseen hakea kaupasta, en muistanut, että vanhoille kävi viime jouluna onnettomuus... jonkun koiran hampaat olivat kynttilää vahvemmat. Ei tullut ehjiä niistä enää, kynttilöistä siis.

Koirille on vielä lahjat ostamatta, tänään kävin katsastamassa tarjontaa... herkkupaketit tulossa kaikille, täytyy huomenna käydä hakemassa tarvikkeet. Kissoille on katkaravut hankittu, Shebaa täytyy vielä ostaa huomenna. Joulukortitkin tehty ja lähetetty. Kun vauhtiin pääsin, tein niitä useamman... katsotaan osaanko laittaa tänne näytille...

Hyvinhän tämä sujuu... tuossa Team Wilesin virallinen joulutoivotus, Buffy ja Hilleri ikuistettuna viime talven lumilla... tai keväthän silloin taisi jo olla. Kaksi muuta viritelmää ovat sitten Nipsun kuvista tehty, vähän epävirallisemmat...

Ja viimeisenä suosikkini...

Team Wiles ryhtyy joulun viettoon taas kuusin, kynttilöin .... vai kuusin kynttilöin... ihan miten vaan, mutta toivotamme teille kaikille mukavaa ja rauhallista joulua, ja menestystä vuodelle 2009 ... ja kyllähän me vähän sitä luntakin toivottaisiin, eihän tuota kuraa kukaan jaksa koko talvea.

Messarissa

Tuli sitten tehtyä vuosittainen retki Messukeskuksen koiranäyttelyyn. Se on vähän sellainen "must" juttu ... jossakin vaiheessa minulla oli pakottava tarve viedä sinne joku koirista osallistumaan, kiitos järkyttävän korkeaksi nousseiden ilmoittautumismaksujen, nyt tarttee enää raahautua sinne itse.

Whippettejä oli jotakin vähän päälle 60 ... yllättävän vähän... kiitos varmaan noiden hintojen. Kovin vähän oli ulkomaalaisia koiria, nekin vähät Venäjältä... joten ei mitään uutta katsottavaa kehässä. No, jäihän vielä jäljelle veronpalautusten tuhlaaminen, shoppailuhan on peristeisesti yksi Messarin tarkoituksia. No, häkin ostin... ja siitähän ei tietenkään koirille mitään iloa ole... tai ehkä sen verran, että jos ensi kesänä jonnekin näytelmiin päästään, voivat oleilla vähän väljemmin kun on useampi häkki nyt käytössä. Mutta, mutta .... siis, normaalistihan Messarista on voinut pongata uutuuksia, tarjolla on ollut erittäin hyviä tarjouksia ja sieltä on kannettu kilo kaupalla halpoja herkkuja koirille, joilla on taas pärjätty kevään näyttelyihin asti. Ja tämän vuotinen saldo... häkki.

Taitaa Messari jäädä hiljallee pois ainakin minun must listalta... onko Kennelliitto nostanut myyntipaikkojenkin hinnat niin korkeiksi, että kukaan ei sinne enää mitään tule myymään. Samat tuotteet voi ostaa naapurin Mustista ja Mirristä ja vielä ihan samaan hintaan... tosin, ilman rasittavaa tungosta. Whippettejä näkee samoja määriä huomattavasti halvemmalla sisäänpääsymaksulla tavallisissakin näyttelyissä, erkkarissa ilmaiseksi kaksin kertaisen määrän.

Ensi vuonna olisi Messarissa kaksi voittajanäyttelyä, tuomaritkin jopa ihan asialliset, vaihteeksi. Suunnittelin jo ilmoittavani lauman poneja sinne ... mutta enpä tiedä. Eihän noilla poneilla mitään mahdollisuutta tuolla koolla ole voittajatitteliä saavuttaa ... joten ehkä ensi vuonnakin hankimme ilmoittautumismaksujen hinnalla possunkorvia ... tosin jostakin muualta kuin Messarin myntikojuista.

Jaa että mikä tämän kirjoituksen funktio on... eipä tällä mitään sen suurempaa tehtävää ole, tuskin minun yksittäinen kirjoitukseni Kennelliittoa saa alentamaan ilmoittautismaksuja tai myyntipaikkojen vuokria... kunhan narisen, kun rauhassa saan narista... tänne ei onneksi kukaan eksy kertomaan kuinka kaaaamalan kallista on kennelliitolle järjestää tuo näyttely, siksi korkeat hinnat...

Aihetta juhlaan

Synkän lumettoman talven jaksamiseksi on yritettävä keksi aihetta juhlaan, jotta jaksaa. Tänään juhlaan oli aihetta ihan oikeastikin... oma piippanokkamme Nipsu juhli tänään 7-vuotissynttäreitään. Juhlaa juhlistettiin suurilla ydinluilla ja possunkorvilla, ja sai Nipsu myös saluki-poikaystävien omistajan neuloman hienon pinkin takin... josta Nipsu tosin itse olisi mieluiten ihan hiljaa... Nipsu kun ei noille vaatteille juurikaan arvoa anna.

Seitsemän vuotta tarkoittaa sitä, että Nipsulla alkaa viimeinen kausi, jolloin se voi osallistua virallisiin kisoihin. Jospa nyt viimeisen kisakauden kunniaksi laittaisi Nipsun kisakuntoon ja voisihan sen ratakirjankin hakea... voitaisiin sitten laittaa kauden tavoitteeksi perinteisesti juhannuskisoissa jaettavat muhkeat päivän hitaimman palkinnot... täytyy vaan ensin selvittää onko ensi vuonna ollenkaan juhannuskisoja. Mikkelissähän ne ovat perinteisesti olleet, mutta nyt ilmeisesti kisat Mikkelissä loppuvat kokonaan. harmi, olisihan se ollut kiva käydä kokeilemassa, miten Tihut kulkevat yhdella maailman nopeimmista raviradoista.

Tulevana viikonloppuna on taas vuotuinen Messarin näyttely, sieltä kannetaan sitten Nipsulle lisää lahjoja. Koska en yhtään koiraa ko. näyttelyyn ilmoittanut, lupasin ostaa koko ilmoittautumismaksun hinnalla herkkuja koirille.... saamansa pitää. Luulen, että antavat huomattavasti enemmän arvoa 50 euron herkkukassille kuin raahaamiselle sinne tungokseen.

Ei muuta kuin... hyvää syntymäpäivää Nipsulle, sekä sisaruksilleen.