Vuoden ensimmäinen näyttely on sitten käyty. Ajettiin tuulessa ja tuiskussa Kaarinaan vinttikoirien ryhmänäyttelyyn. Vähän turhan pitkä matka näyttelymatkaksi, mutta kun oli mielenkiintoinen tuomari ja paikkakin on tilava ja mukana, niin pitihän sitä mennä. Näyttelyyn oli ilmoitettu 71 whippettiä, mutta aika runsaasti oli poisjääntejä, joten tarkkaa määrää en tiedä.
Näyttelyhallissa oli mukavan väljää suuresta koiramäärästä huolimatta, ja mielyttävän hiljaista, kuten aina vinttikoiranäyttelyissä, räksytyksestä huolehti lähinnä Hilleri. Koko Tihutiimi lähti matkaan, vaikka kehään raahattiin vain Mexi ja Clea. Möttönen osallistui viimeistä kertaa nuorten luokkaan ja Clea tietysti valioluokkaan. Tuomarina oli kauniita ja maailmanlaajuisesti menestyneitä Airescot whippettejä kasvattava Nenne Runsten Ruotsista.
Clea ei oikein tuomariamme mielyttänyt, kokoa oli liikaa joka suuntaan. EH tuli ja arvostelu kuului:
Ganska stor och kraftig som kunde vara mera feminin. Röi sig med bra steg men kunde ha en bättre överlinje och vara alltigenom elegant. Eli siis iso ja vahva narttu, joka ei ole tarpeeksi narttu ( no, ei voi vaatia tuomarilta, että hän noin lyhyellä tuttavuudella kykenee paljastamaan koiran todellisen luonteen). Liikkuu hyvällä askeleella, mutta ylälinja pitäisi pysyä vähän parempana ( koittakaa itse, juosta nätisti selkä kaarella (siis neljällä jalalla) ja näyttää samalla keskisormea... hankalaa). Ja tuota eleganssia tuomari pyytelee lisää... Clea on samaa mieltä, lisää eleganssia näyttelykehiin... kukkia, persialaisia mattoja, elegantteja rokokoo pöytiä tylsien trimmauspöytien sijasta.
Möttönen mielytti tuomariamme huomattavasti enemmän, ja ERI tuli oikein kivalla arvostelulla. Mexi sijoittui luokassa neljänneksi. Möttösestä tuomari sanoi:
Ganska stor och kraftig men ändå feminin. Mycket tilltalande helhet. Vackert uttryck. Stora men välburne örön. Harmoniskt vinklad och mycket välgående. Eli Möttönenkin on suuri ja vahva, mutta riittävän bitch... no, Möttsestä täytyy sanoa, että hän on kyllä enempi hyväjätkä-tyyppiä kuin narttu... mutta ei tosiaan voi tuomarilta vaatia tuolla lyhyellä tuttavuudella kovin osuvaa kuvausta. Möttönen on ilmeisesti hyvin puhutteleva tapaus... kyllä, Möttösestä puhutaan ja paljon, eikä vähiten ylimääräisistä kiloista ja huonoista käytöstavoista. Korvat ovat isot mutta hyvin asettuneet... kyllä, iso on lievä ilmaisu kun puhutaan Möttösen korvista. Möttönen on myös tasapainoisesti kulmautunut, kyllä allekirjoitan tämän, täydellinen ja puhdas 180 asteen kulma kaulassa ja päässä kun Möttönen tuijotteli handlerin kättä herkkujen toivossa. Ja hyvin kulkee.... ruokakupille ja takaisin.
Että sellainen näytelmäpäivä. Mainittakoot vielä, että Bravo-iskä oli VSP ja Bueno the amerikan setä oli PU2 sertin kera... hyvin tehty pojat.
